Kesäkuntoon 2017

... ja mielellään myös seuraaviksi kesiksi ja miksei talviksikin. 

Moikka! Puhuin jo jossain tammikuun postauksella mun projektista aloittaa urheilu uudestaan. Omasta mielestäni oon tässä kyseisessä asiassa onnistunut tosi hyvin, käyn useamman kerran viikossa salilla ja käyn myös useammin pidemmillä lenkeillä. Tän koko muutoksen on mahdollistanut se, että mulla on vuorokaudessa enemmän vapaita tunteja niin oon saanut jotain rytmiä tähänkin hommaan. 

Oon ajatellut päivitteleväni tänne blogiin vähän enemmän sellasia treenijuttuja jotta pystyn seuraamaan omaa kehitystäni ja ehkä pystyn toivottavasti vielä nauramaan sille miten keltanokka oon joskus ollu. Tästä ei kuitenkaan ainakaan vielä oo tulossa mikään sellanen säännöllinen juttu, koska tosiaan tää treenaaminen on vielä aika sellasta hakevaa, vaikka salilla oonkin kohta kaks kuukautta käynyt (joka on mulle tosi pitkä aika, koska yleensä kyllästyn heti parin kerran jälkeen...). 

Mitä muutoksia oon tähän asti huomannut, ja mikä antaa mulle motivaatiota tehdä lisää? 

Vaikka mitään sen suurempia ulkonäkömuutoksia omasta mielestäni ei ainakaan oo tullut, on muilta tullut palautetta, ihan sellasiltakin ketkä ei mun salilla käymisestä tiedäkkään. Ennen (tai nyt pitkään aikaan) en oo tykännyt käyttää ihon myötäsiä paitoja, nykyään tykkään tosi paljon sen takia, että mun mielestä ne sopii mulle hyvin. Sama farkkujen kanssa, ennen joulua en oikeastaan edes koskenut farkkuihin vaan kuljin collareissa ja verkkareissa lähes koko ajan. Ehkä tää pieni treenaaminen on vaikuttanut mun itsetuntoon, sillä en mä missään vaiheessa mitenkään ylipainoinen ole ollut, en edes lähellä sitä. Joku päivä voisin etsiä kuvia vaikka viime kesältä kun sieltä sellasia kokovartalokuvia löytyy, ja sit voisin verrata tähän päivään jos saisin jonkinlaisia kuvia otettua. 

Vuoteen pariin en oo treenannut oikeastaan yhtään ainakaan niin, että se olis tuntunut lihaksissa. Mulla ei ollut sellasta fiilistä ikinä että olisin jotain tehnyt vaikka kuvittelinkin niin. Nyt mulla on lähes joka päivä joku paikka kipeänä ja mä nautin siitä tunteesta. Koko pienen ikäni oon urheillut niin että oon oikeasti tuntenut sen lihaksissani, ja nyt kun sen vihdoin koen uudestaan niin se tuntuu ihan super hyvältä! Se fiilis mikä salin jälkeen tulee on ihan mahtava, ja just se on se, mistä saan motivaatiota tehdä lisää. 

Lisämotivaatiota mulle saattais tuoda sellanen kannustin siinä vieressä, ja tällä kannustimella mä tarkoitan nyt jonkin näköstä personal traineria tai edes jotain kaveria, koska nyt käyn salilla yksin. Nyt lähinnä vaan kuuntelen musiikkia samalla niin kovalla että vaikuttaa siltä että mun vieressä joku huutais että "kovempaa, kovempaa" :D Ehkä vielä joku päivä saan hankittua itselleni personal trainerin, jonka kanssa saisin yhdessä treenailla. Jos joltain löytyy kokemusta tällasesta niin niitä kokemuksia saa kertoa ihmeessä!