Oon nyt kuitenkin innostunut tän mun toisen kaverin kanssa urheilemisesta, ja ollaan tehty monen tunnin lenkkejäkin yhdessä, sekä tää samainen ihminen sai mut syksyllä muutaman kerran salillekin, ja ehkä sinne vielä uskallan yksinkin mennä. Tämän takia suostuinkin lähtemään uudestaan tuonne, ja oikeastaan tää kokemus oli omalla tavallaan palkitseva. Vaikka en uskaltanutkaan edes ylhäälle asti käydä, kun tyhmänä joka kerta katsoin itse alas ja tulin tutisevin polvin sieltä pois, pidän itseäni silti voittajana, että edes lähdin yrittämään tätä toistamiseen.
Tää mun korkeanpaikan kammo on oikeasti tosi paha, en pysty esimerkiksi käymään huvipuistolaitteissa, rappuset kävelen ylös kaiteesta kiinni pitäen ja mielellään seinän vieressä, ja kaiteen yli voin katsoa metrin päästä siitä kaiteesta. Tämän takia edes puoleen väliin pääseminen on mulle tosi iso saavutus.
Mun mielestä tuolla Boulder Saimaalla on tosi hyvä fiilis, kun ihan aloittelijat ja pienet lapsetkin huomioidaan siellä. Voit aina kysyä apua jos sitä tarvitset, ja juuri seinällä olevassa ohjeistustaulussakin kehoitetaan pyytämään apua tarvittaessa. Paikanpäälle tullessa sulle kerrotaan ohjeet ja vielä tarkemmin jos ensimmäistä kertaa paikalle tuut. Ideana koko tää paikka on ihan tosi kiva, poikkeaa paljon niistä "normaaleista" lajeista, joita tosi usein tulee itse harrastettua, esimerkiksi just lenkkeily, juoksu tai uinti. Ilmeisesti myös moni muu ajattelee samoin, sillä kävijämäärä varsinkin tänään oli ihan huikea.
Fiilis eilisestä on noussu ihan huimasti, tiesin että tästä viikonlopusta tulee tosi mahtava, ja tosi mahtavasti se on myös alkanut. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti